top of page

Fjodor Dostojevskin

 

KARAMAZOVIN VELJEKSET

     eli ihmisen tehtävä on tuhoutua

”Totisesti, totisesti minä sanon teille:
jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole,
niin se jää yksin; mutta jos se kuolee,
niin se tuottaa paljon hedelmää.”

     (Joh. 12:24)

Karamazovin veljekset on esitys armosta. Se on ihmisyyden ylistyslaulu ja vetoomus elämän puolesta. Se on tinkimätöntä ruumiin ja hengen teatteria, rukousta ja kilvoittelua, pyrkimystä pyhään, valoon ja pimeyteen. Ihmisen sisällä asuvat yhä eläin ja luonto, vietit ja himo, kyky rakastaa ja uskoa; ja näiden voimien määrittämänä ihminen toteutuu ja tuhoutuu. Karamazovin veljekset on uskon ilmaus, se on lapsuuden maisema joka muistuttaa meitä tärkeimmästä; meidän täytyy rakastaa, hinnalla millä hyvänsä, loppuun asti ja kaikella voimallamme.

Suomennos: Martti Anhava

Ohjaus ja sovitus: Esa-Matti Smolander

Dramaturgi: Milla Hilke

Esitystekniikka: Niko Blankenstein, Derya Can, Jaanus Lintera ja Anastasia Murzak

Lavastus ja visualisointi: Reima Hirvonen, Sanna Rissanen, Esa-Matti Smolander ja Riikka Vatanen

Rooleissa: Terho Aalto, Reima Hirvonen, Essi Kosola, Simo Kuusterä, Eetu Känkänen, Miro Lopperi, Emma Mattila, Matti Pajulahti ja Hannele Turunen

Karamazovin veljekset oli Suomen taiteellisen metsäteatterin kolmas ensi-ilta. Ensi-ilta perjantaina 17.7.2015 Outokummun Vanhalla Kaivoksella, Teatteri Kiisussa.

Esityksen tekemistä tukivat Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, Aino ja Olla Teräsvuoren Säätiö ja Teaterstiftelsen Vivicas Vänner.

bottom of page